lauantai 13. maaliskuuta 2010

Elaintarhassa

Nain eilen maailman isoimman rotan. Se oli mun kotiovella eika meinannut vaistaa, kun yritin paasta kotiin. Hetken aikaa tuijotussotaa kaytyamme han onneksi paatti luovuttaa. Huoh.
Illan makasin ja katoin telkkaa, nukuin hyvin ja pitkaan, soin aamiaista ja lahdin seikkailemaan. Kavelin korttelin paahan ja huomasin, etta se oli just se paikka, johon se bussi eilen mut jatti. Eli maksoin siis 100metrin taksimatkasta ihan pikkusen eilen liikaa. PRKL!!! Noh, opinpa taas jotain.
Kavin juomassa kylmaa mehua, otin moottoripyoran alle ja lahdin kaymaan elaintarhassa. Sisaanpaasy vajaan euron, joten ei paha. Siisteimpia oli kaksi valkoista tiikeria, jotka leikki hakissaan lasin takana. Iso urostiikeri kiinnostui yhdesta pikkupojasta ja juoksi koko ajan lasia edestakaisin samaan tahtiin kuin pikkupoika. Poika huusi kuin syotava (mita varmasti olisi ollutkin ilman lasia), mutta sitten taas kikatti. Ihmisilla oli hauskaa. Norsut oli ylisopoja, kuten yleensa ja niita sai pienta maksua vastaan syottaa bambunpalasilla. Leijona karjui tympiintyneena koppinsa paalla maaten ja krokotiilit uiskenteli laiskasti vedessa. Sitten oli liskoja, kilpikonnia, lampaita ja vuohia (ehka toisten elainten ruoaksi?), kaarmeita, villisikoja, peuroja, lintuja, erilaisia apinoita ja kissaelaimia (sivettikissoja ym.), sarvikuono ja pari virtahepoa. Ihan ok paikka, ei mitenkaan ylihieno.
Takaisin hotellikadulle mopon kyydissa ja tanne nettikahvilaan. Varasin huomiselle koko paivan tourin, joka ensin kay tutustumassa Vietnamin oman uskonnon confulisialismin(?) temppeliin (sekoitus kaikkia maailman uskontoja) ja sen jalkeen Vietnamin sodan aikaisiin tunnelijarjestelmiin, joita vietnamilaiset rakensi. Tunneleita on satoja kilometreja sisaltaen sairaalan, koulun jne. Koko reissun hinta $7 ja sen lisaksi 75 000 dongia sisaanpaasya tunneleihin (=3euroa) ja lounas pitaa maksaa ite. Eli ei paha. Huomenna siis taas aikainen lahto...
Juu, kello nakuttaa jo viitta, joten aika varmaan menna jotain syomaan. Sellasta tanne, moi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti