Dodii. Eilen iltatorilla kuljeskelun ja torikaraokesta nautiskelemisen jalkeen paatin hemmotella itseani ensin Fish Massagella (jalat vesitankkiin, joka on taynna pienia kaloja, jotka tulee syomaan jaloista kuollutta ihoa ym.) ja sen jalkeen Thai-hieronnalla, joka suoritettiin ihan siina torin laidalla nojatuolissa istuen. Siina tatin mua rusikoidessa ohi sattui kulkemaan mun Ko Lantan resortin omistaja, pohjois-irlantilainen Kim, jonka kanssa sitten paadyttiin hotelliemme lahelle pariin pubiin muutamalle huurteiselle. Hyvaa kaljaa, hyvaa ruokaa ja hyvaa seuraa = taydellinen viimeinen ilta Thaimaassa.
Aamulla ulos, ylos ja aamiaiselle. Kavin viela vahan shoppailemassa ja tuhlaamassa viimeisia bhateja, sen jalkeen check-out hotellista ja naapurikauneussalonkiin hemmotteluhoitoihin. Ensin vajaan tunnin kestanyt foot scrub + jalkahieronta, sitten tunnin aloe vera hieronta (hyva palaneelle iholle, talla kertaa ne kaytti jaakylmaa aloe vera-uutetta - jaiks!!!) ja sitten pikainen manikyyri. Manikyyri meni ihan pilalle, kun jouduin lahtemaan ennen lakan kuivumista takas hotellille, mutta ei sen hintakaan kovin paha ollut. Koko setin hinta oli 800bhatia eli n.18euroa. Ei paha, vaikkei mikaan halvinkaan taalla pain.
Klo 13 tuli taksi hakemaan ja heitti mun kentalle. Check-in ja ylakertaan lounastamaan. Lento oli erittain tapahtumakoyha ja saavuin Bangkokiin hyvin levanneena ennen klo 17. Klo 18 maissa kavinn tsekkautumassa illan lennolle ja olisin paassyt business luokkaan (kun olin suostunut sillon pari vkoa sitten vaihtamaan lennon), mutta multa puuttui lentoyhtion kanta-asiakaskortti, joka kuulemma vaaditaan kaikilta business luokassa. Damn.
Taalla kentalla olen nyt hengaillut jo useamman tunnin ja tulen viela tata hengailua myos jatkamaan. Lento taalta Amsterdamiin on ainakin 2h myohassa (lahtee aikaisintaan ko 01:30), joten missaan jatkolennon Damista Helsinkiin. Tupla-damn. Saa nahda kauanko joudun Damissa kentalla hengailemaan, taalla ne ei kuulemma voi vaihtaa mun jatkolentoa seuraavaan. Mutta toivottavasti ja luultavasti paasen kuitenkin Suomeen jossain vaiheessa tiistaita. Peukut pystyyn!!
maanantai 3. toukokuuta 2010
sunnuntai 2. toukokuuta 2010
Krabi
Taisipa iskea viimeisten paivien laiskuus enka ole jaksanut pariin paivaan kirjoitella. Kirjoittelenpas nyt taas asian ajantasalle, nii ei tartte heti kotona asiasta stressata. :)
Eli perjantaina heti aamusta takaisin kokkauskouluun ja taas opimme viisi uutta ruokalajia, joilla sitten bostailla koto-Suomessa. Porukka oli mukavata ja ruoka oli hyvaa - olihan se itsetehtya. Takaisin hotellilla olin joskus yhden maissa, maha aivan pinkeena taynna. Seuraavat pari tuntia kulutin juoksentelemalla ympari Long Beachia etsien jotain joka tietaisi jotain hevostelupaikasta, joka huhun mukaan oli jossain Long Beachilla. Kysyin kahdesta ainoasta aukiolevasta matkatoimistosta eika siella tiedetty mitaan. Etsin netista numeron ja yritin soittaa siihen koko paivan - ei vastausta. Kavin kyselemassa mun ja kolmen muun hotellin respasta ja normaalein vastaus oli, etta he ovat kylla nahneet ihmisten ratsastavan rannalla, mutta kukaan ei tiennyt mista niita saa lainata. Prkl, pitakaa hevosenne. Paadyin siis luovuttamaan ja menin naapuri-resortin okyhierontaan nauttimaan aloe vera hieronnasta, joka on suunnattu palaneelle iholle. Lysti maksoi 400bhatia (8euroa), eli aika suolainen hinta paikalliseen hintatasoon nahden. Ihan sama, hyvaa teki. ;)
Takaisin hotellille pienelle rentoutumishetkelle eli makoilemaan ja lueskelemaan kirjaa. Ulkona alkoi satamaan ja ystavani sammakot aloittivat hillittoman kurnuttelun bajamajan ulkopuolella. AAAARGH!!!! Oli pakko uskaltaa jossain vaiheessa bajamajasta ulos illallistamaan, mutta tiukkaa teki. Tietenkin heti kun oven avasin oli ulkopuolella iso konna tuijottelemassa mua ja selkeasti suunnittelemassa mun erittain hidasta, tuskallista ja limaista kuolemaa. Silman kiinni ja juosten rantaravintolaan! Siella ollessa meni sahkot poikki, joten tunnelmallisessa kynttilanvalossa sain ruokailla kuunnellen meren aaltojen kohinaa (joka kivasti melkein peitti tappajasammakoiden kurnutuksen). Ukkonen jylisi ja iski kertaalleen johonkin tosi lahelle - maa tarisi ja pullot kilisi baarissa. Komiata!
Sitten olikin edessa maailman vaarallisin ja urheutta vaativin matka - rantaravintolasta resortin puutarhan lapi pienelle hiekkatielle ja sita 150m nettikahvilaan. Matkalla oli ainakin kymmenen (jos ei satatuhatta) sammakkoa, jotka kaikki yritti hyokata mun kimppuun (sen tietaa siita, kun ne istuu maassa hiljaa ja tuijottaa, tai pomppii toiseen suuntaan kovaa vauhtia - juonikkaita penteleita!). Puolijuoksua sydan kurkussa ja pissat housussa paasin elossa nettikahvilaan, jossa vietin tovin jos toisenkin (kun en uskaltanut lahtea takaisin hotellille). Lopulta kerasin tarpeeksi rohkeutta ja vilistin takaisin pieneen turvalliseen ja sammakkovapaaseen bajamajaani. Korvatulpat korviin (ettei kurnutus kuulu) ja unten maille.
Eilen eli lauantaina (eli vappupaivana) lahdin heti aamusta snorklausreissulle - "4 Islands Tour". Selan punoitus oli jo paljon parempi ja halusin ehdottomasti viela kerran snorklata ennen kotiinlahtoa. Kyyti poimi mut hotellilta ja matkalla haettiin mukaan mukava haamatkallaan ollut englantilaispariskunta. Vanhan kaupungin satamasta pitkahantaveneeseen ja merelle. Snorklaus ei ollut taalla laheskaan niin hienoa kuin Phi Philla. Suurin osa koralleista oli kuolleita eika kaloja tai muutakaan merielamaa ollut nakyvissa laheskaan niin paljoa. Heti veteen mennessa meidan kaikkien ihoa alkoi poltella ja luultiin aluksi, etta ollaan huomaamattamme tormatty meduusoihin. Myohemmin saatiin kuitenkin tietaa, etta kyseessa on joku vedessa asusteleva pikkuorkki, joka tykkaa syoda ihmista. Ei ollut kovin kivaa, iholle nousi nokkosrokkoa ja polttelu oli aika inhoittavaa.
Parin snorklauspysahdyksen jalkeen vuorossa oli Emerald Cave. Aivan uskomaton mesta!!! Pelastusliivit paalla uiskenneltiin pieneen luolamaiseen tunneliin, jossa merivesi nousi ja laski aaltojen mukana - valilla matkaa luolan kattoon oli 1m, valilla 20cm. Vesi myos kulki koko ajan luolasta ulos ja sisaan, joten tuntui kuin mentais siina uidessa letkajenkkaa: kaksi eteen ja yksi taakse. Lopulta reilun 5minuutin ahkimisen jalkeen paastiin perille (matka ei ollut kuin 80m, mutta veden liike teki matkan aika vaikeaksi) oli nakyma aika mahtava! Oli kuin oltais seistyn tulivuoren kraaterissa, pienessa poukamassa, joka oli taysin korkean kallion ymparoima. Ainoa kulku sinne ja pois oli luolan kautta. Aikoinaan merirosvot olivat kayttaneet paikkaa saaliidensa katkemiseen. Aivan mahtava paikka! Uinti takaisin oli aivan mahtava, kun vahitellen turkoosissa merivedessa alkoi hahmottamaan auringonvaloa (itse luolassa oli aivan pilkkopimeaa, oppaalla oli mukana taskulamppu), joka oli ihanan vihreaa siilautuessaan veden lapi. Aivan upeaa!!
Emerald Cavelta matka jatkui upeiden tippukivisaarten lapi ja ohi viela yhdelle snorklauspaikalle ja sitten ihanaan saareen parin tunnin paussia varten. Kaytiin vahan viela snorklaamassa saaren edustan koralleilla, sitten lounasta ja ma kavin viela vahan snorklailemassa ennenkuin lahdettiin takaisin Ko Lantaan. Takaisin hotellilla olin joskus kolmen-neljan maissa. Mahtava paiva takana!
Aurinkolaskukavely rannalla, illallinen hotellin ravintolassa ja sitten lahdettiin yhden hollantilaistyton kanssa parille laheiseen Opium-baariin. Sinne oli juuri saatu satsi Magnersin omenasiideria, joten sita oli pakko ottaa - vaikka maksoi 250bhatia/pullo (pullo paikallista Changia 50bhatia/pullo). Ja oli kylla hyvvee!!! Siella meni jutustellessa vaille yhteentoista ja sitten olikin jo nukkumaanmenoaika.
Aamulla kamat kasaan ja minibussi haki mut joskus puoli kymmenen maissa. Kahden autolautan ja parin tunnin ajamisen jalkeen oltiin perilla Krabin kaupungissa. Loysin kivan hotellin, josta sain ilmastoidun huoneen telkkarilla 400bhatilla ja jain vahaksi aikaa vetkuilemaan sinne. Sitten pieni kavelykierros kaupungilla, jossa kavin lounaalla ja varaamassa huomiseksi taksin lentokentalle. Sataman lahella nain myos kuuden apinan porukan ja niita piti hetkeksi jaada seurailemaan.
Joskus puoli neljan jalkeen paatin lahtea katsomaan paikallista nahtavyytta - Tiger Cave Temple. Pick-upin lavalle kymmenen paikallisen sekaan ja menoks. Matkaa kaupungista n.10km. Itse Tiger Cave Temple ei ollut kovin ihmeellinen - pieni luola, jossa pari tiikeripatsasta ja pari buddhaa. Jollain asteella se on kuitenkin paikallisille iso pyhiinvaelluskohde, en jaksanut perehtya historiaan sen tarkemmin. Mahdollisuutena olis ollut kiiveta 1200 porrasta vuoren huipulle katsomaan maisemia, mutta valitsin rennomman 300 porrasta ja viilea vaellus viidakon lapi katsomaan isoa puuta (joka oli iso) ja pienta luolaa, jossa oli muutamia buddha-patsaita. Matkalla sinne nain myos pienia munkkien asumuksia, joissa he asuvat jossain vaiheessa koulutustaan, vahan niinku mietiskelemassa omillaan tai jotain sellasta. En tiia, sellasia pikku kopperoita siella oli monta. Anyways, vaellus viidakossa kesti n.tunnin enka nahnyt yhtaan muuta ihmista koko reissun aikana. Nice. Pihalta bongasin mopotaksin takaisin kaupunkiin ja tulin tahan nettiin istumaan hetkeksi aikaa. Kohta olis tarkotus viela kavasta paikallisella iltatorilla ihmettelemassa ja illallistamassa, sitten hotellille nauttimaan viimeisesta yosta Thaimaassa. :)
Eli perjantaina heti aamusta takaisin kokkauskouluun ja taas opimme viisi uutta ruokalajia, joilla sitten bostailla koto-Suomessa. Porukka oli mukavata ja ruoka oli hyvaa - olihan se itsetehtya. Takaisin hotellilla olin joskus yhden maissa, maha aivan pinkeena taynna. Seuraavat pari tuntia kulutin juoksentelemalla ympari Long Beachia etsien jotain joka tietaisi jotain hevostelupaikasta, joka huhun mukaan oli jossain Long Beachilla. Kysyin kahdesta ainoasta aukiolevasta matkatoimistosta eika siella tiedetty mitaan. Etsin netista numeron ja yritin soittaa siihen koko paivan - ei vastausta. Kavin kyselemassa mun ja kolmen muun hotellin respasta ja normaalein vastaus oli, etta he ovat kylla nahneet ihmisten ratsastavan rannalla, mutta kukaan ei tiennyt mista niita saa lainata. Prkl, pitakaa hevosenne. Paadyin siis luovuttamaan ja menin naapuri-resortin okyhierontaan nauttimaan aloe vera hieronnasta, joka on suunnattu palaneelle iholle. Lysti maksoi 400bhatia (8euroa), eli aika suolainen hinta paikalliseen hintatasoon nahden. Ihan sama, hyvaa teki. ;)
Takaisin hotellille pienelle rentoutumishetkelle eli makoilemaan ja lueskelemaan kirjaa. Ulkona alkoi satamaan ja ystavani sammakot aloittivat hillittoman kurnuttelun bajamajan ulkopuolella. AAAARGH!!!! Oli pakko uskaltaa jossain vaiheessa bajamajasta ulos illallistamaan, mutta tiukkaa teki. Tietenkin heti kun oven avasin oli ulkopuolella iso konna tuijottelemassa mua ja selkeasti suunnittelemassa mun erittain hidasta, tuskallista ja limaista kuolemaa. Silman kiinni ja juosten rantaravintolaan! Siella ollessa meni sahkot poikki, joten tunnelmallisessa kynttilanvalossa sain ruokailla kuunnellen meren aaltojen kohinaa (joka kivasti melkein peitti tappajasammakoiden kurnutuksen). Ukkonen jylisi ja iski kertaalleen johonkin tosi lahelle - maa tarisi ja pullot kilisi baarissa. Komiata!
Sitten olikin edessa maailman vaarallisin ja urheutta vaativin matka - rantaravintolasta resortin puutarhan lapi pienelle hiekkatielle ja sita 150m nettikahvilaan. Matkalla oli ainakin kymmenen (jos ei satatuhatta) sammakkoa, jotka kaikki yritti hyokata mun kimppuun (sen tietaa siita, kun ne istuu maassa hiljaa ja tuijottaa, tai pomppii toiseen suuntaan kovaa vauhtia - juonikkaita penteleita!). Puolijuoksua sydan kurkussa ja pissat housussa paasin elossa nettikahvilaan, jossa vietin tovin jos toisenkin (kun en uskaltanut lahtea takaisin hotellille). Lopulta kerasin tarpeeksi rohkeutta ja vilistin takaisin pieneen turvalliseen ja sammakkovapaaseen bajamajaani. Korvatulpat korviin (ettei kurnutus kuulu) ja unten maille.
Eilen eli lauantaina (eli vappupaivana) lahdin heti aamusta snorklausreissulle - "4 Islands Tour". Selan punoitus oli jo paljon parempi ja halusin ehdottomasti viela kerran snorklata ennen kotiinlahtoa. Kyyti poimi mut hotellilta ja matkalla haettiin mukaan mukava haamatkallaan ollut englantilaispariskunta. Vanhan kaupungin satamasta pitkahantaveneeseen ja merelle. Snorklaus ei ollut taalla laheskaan niin hienoa kuin Phi Philla. Suurin osa koralleista oli kuolleita eika kaloja tai muutakaan merielamaa ollut nakyvissa laheskaan niin paljoa. Heti veteen mennessa meidan kaikkien ihoa alkoi poltella ja luultiin aluksi, etta ollaan huomaamattamme tormatty meduusoihin. Myohemmin saatiin kuitenkin tietaa, etta kyseessa on joku vedessa asusteleva pikkuorkki, joka tykkaa syoda ihmista. Ei ollut kovin kivaa, iholle nousi nokkosrokkoa ja polttelu oli aika inhoittavaa.
Parin snorklauspysahdyksen jalkeen vuorossa oli Emerald Cave. Aivan uskomaton mesta!!! Pelastusliivit paalla uiskenneltiin pieneen luolamaiseen tunneliin, jossa merivesi nousi ja laski aaltojen mukana - valilla matkaa luolan kattoon oli 1m, valilla 20cm. Vesi myos kulki koko ajan luolasta ulos ja sisaan, joten tuntui kuin mentais siina uidessa letkajenkkaa: kaksi eteen ja yksi taakse. Lopulta reilun 5minuutin ahkimisen jalkeen paastiin perille (matka ei ollut kuin 80m, mutta veden liike teki matkan aika vaikeaksi) oli nakyma aika mahtava! Oli kuin oltais seistyn tulivuoren kraaterissa, pienessa poukamassa, joka oli taysin korkean kallion ymparoima. Ainoa kulku sinne ja pois oli luolan kautta. Aikoinaan merirosvot olivat kayttaneet paikkaa saaliidensa katkemiseen. Aivan mahtava paikka! Uinti takaisin oli aivan mahtava, kun vahitellen turkoosissa merivedessa alkoi hahmottamaan auringonvaloa (itse luolassa oli aivan pilkkopimeaa, oppaalla oli mukana taskulamppu), joka oli ihanan vihreaa siilautuessaan veden lapi. Aivan upeaa!!
Emerald Cavelta matka jatkui upeiden tippukivisaarten lapi ja ohi viela yhdelle snorklauspaikalle ja sitten ihanaan saareen parin tunnin paussia varten. Kaytiin vahan viela snorklaamassa saaren edustan koralleilla, sitten lounasta ja ma kavin viela vahan snorklailemassa ennenkuin lahdettiin takaisin Ko Lantaan. Takaisin hotellilla olin joskus kolmen-neljan maissa. Mahtava paiva takana!
Aurinkolaskukavely rannalla, illallinen hotellin ravintolassa ja sitten lahdettiin yhden hollantilaistyton kanssa parille laheiseen Opium-baariin. Sinne oli juuri saatu satsi Magnersin omenasiideria, joten sita oli pakko ottaa - vaikka maksoi 250bhatia/pullo (pullo paikallista Changia 50bhatia/pullo). Ja oli kylla hyvvee!!! Siella meni jutustellessa vaille yhteentoista ja sitten olikin jo nukkumaanmenoaika.
Aamulla kamat kasaan ja minibussi haki mut joskus puoli kymmenen maissa. Kahden autolautan ja parin tunnin ajamisen jalkeen oltiin perilla Krabin kaupungissa. Loysin kivan hotellin, josta sain ilmastoidun huoneen telkkarilla 400bhatilla ja jain vahaksi aikaa vetkuilemaan sinne. Sitten pieni kavelykierros kaupungilla, jossa kavin lounaalla ja varaamassa huomiseksi taksin lentokentalle. Sataman lahella nain myos kuuden apinan porukan ja niita piti hetkeksi jaada seurailemaan.
Joskus puoli neljan jalkeen paatin lahtea katsomaan paikallista nahtavyytta - Tiger Cave Temple. Pick-upin lavalle kymmenen paikallisen sekaan ja menoks. Matkaa kaupungista n.10km. Itse Tiger Cave Temple ei ollut kovin ihmeellinen - pieni luola, jossa pari tiikeripatsasta ja pari buddhaa. Jollain asteella se on kuitenkin paikallisille iso pyhiinvaelluskohde, en jaksanut perehtya historiaan sen tarkemmin. Mahdollisuutena olis ollut kiiveta 1200 porrasta vuoren huipulle katsomaan maisemia, mutta valitsin rennomman 300 porrasta ja viilea vaellus viidakon lapi katsomaan isoa puuta (joka oli iso) ja pienta luolaa, jossa oli muutamia buddha-patsaita. Matkalla sinne nain myos pienia munkkien asumuksia, joissa he asuvat jossain vaiheessa koulutustaan, vahan niinku mietiskelemassa omillaan tai jotain sellasta. En tiia, sellasia pikku kopperoita siella oli monta. Anyways, vaellus viidakossa kesti n.tunnin enka nahnyt yhtaan muuta ihmista koko reissun aikana. Nice. Pihalta bongasin mopotaksin takaisin kaupunkiin ja tulin tahan nettiin istumaan hetkeksi aikaa. Kohta olis tarkotus viela kavasta paikallisella iltatorilla ihmettelemassa ja illallistamassa, sitten hotellille nauttimaan viimeisesta yosta Thaimaassa. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)