No niin, vihdoinkin jos saisin kirjoiteltua taas viimeisten paivien tapahtumia ylos. Pari paivaa on mennyt aika pitkalti loysaillessa, ei ole jaksanut edes taalla nettikahvilassa istuskella. Mutta nyt parannan tapani ja paivitan teidatkin ajan tasalle...
Eli siis lauantai-aamulla kyyti tuli hakemaan kahdeksan maissa ja suunta kohti ronsuleiria (Chang Siam Elephant Camp). Noutamassa minua oli ihanainen oppaani Eddy ja englantilainen pariskunta, jotka olivat tulossa elefantteja moikkaamaan ihan vaan paivareissulle, seka kaksi thaimaalaista turismiopiskelijaa, jotka olivat leirilla koko mun siella olo ajan. Aluksi pysahdys markkinoilla hakemassa ronsuille banaaneja ja sitten n.tunnin ajomatka ronsujen luo. Aluksi mentiin talon puolelle vaihtamaan paalle mahout-vaatteet (mahout= elefanttiohjaaja) ja sitten saatiin vahan tietoa elefanteista, siita mita paivan aikana tehtaisiin ja opittiin yksinkertaisia kaskyja, joilla elefantteja kasketaan. Paikassa on vain kahdeksan norsua, joista seitseman naarasta ja yksi uros (urokset ovat vahan hankalampia kontrolloitavia ja arvaamattomampia). Kaikki norsut ovat taysikasvuisia, yksi talla hetkella viidennella kuulla raskaana, joten vauvaronsu odotettavissa 17 kuukauden kuluttua (norsujen kantoaika on 22kuukautta!!!). Jokaisella norsulla on oma mahout, joka toimii yksi yhteen oman norsunsa kanssa mahdollisuuksien mukaan koko elinikansa. Norsut tottelevat myos muita, mutta varmemmin juuri omia mahoutejaan.
Keskustelutuokion jalkeen paastiin katsomaan efelantteja. On ne vaan ISOJA!!! Ensin syotettiin ronsuille banaaneja ja opittiin siina samassa yksi kasky - "Bon suung" eli suu auki. Norsu avasi suun ja saatiin laittaa banaanit suoraan niiden hurrrjan kokoisen kielen paalle. Yksi norsuista osasi myos sanoa thaiksi "Moi" ja toinen sanoi (joskus enemman ja joskus vahemman selvasti) "Thank you". Ronsut kurotteli karsillaan banaaneita kohti, etta valilla tuntui etta on ihan solmussa kaikkien karsien kanssa jotka tuli suunnasta sun toisesta. Kolme norsuista esitti meille naytoksen - yksi soitti tamburiinia, yksi huuliharppua (oikeesti!!) ja kolmas tanssi. Palkaksi tietenkin banaaneja. Sitten paastiin istumaan norsujen polville valokuvaa varten (norsut istui takapuolellaan maassa ja me istuttiin etujalkojen paalla) ja sitten yksi leirin isoimmista norsuista Cristina nosti meidat kaikki yksi kerrallaan karsansa varassa ilmaan - ote vyotaron kohdalta ja nosto! Aika hurjaa!!
Sitten alkoi itse koulutus. Cristina oli koulutusnorsuna meille kaikille. Ensin meille esiteltiin mahout-sauva, joka on bambukeppi, jonka paassa rautainen koukku. Koukku on tylsa eika aiheuta norsuille minkaanlaista kipua - silla lahinna ohjaillaan norsua tehostamaan sanallisia kaskyja. Kepilla ei norsuja lyoda, vaan ohjaillaan pienin painalluksin ja vedoin tietyista kohdista. Ensimmainen oppi oli jalan nosto - norsu nosti toisen etujalan koukkuun ja sita pitkin sitten kiivettiin jalkaa "portaina" kayttaen norsun selkaan. Koska norsut olivat aivan julmetun kokoisia, ei homma ollut mitenkaan helppo... Mahoutit istuvat elefantin selassa aivan korvien juuressa, niin etta mahoutin jalat on heti elefantin korvien takana - enemmankin elefantin niskan paalla kuin oikeasti selassa. Sielta sitten mahout-sauvalla ja sanoin kaskyja antaen opeteltiin muutamia kaskyja: "Yut"=Seis (painetaan kahvan rautakoukulla tiettyyn kohtaan norsun otsassa, samalla molemmilla jaloilla taaksepain painaen), "Khwaa"=oikea/"Rai"=vasen (koukulla vedetaan tietysta kohdasta ronsun korvan edesta vastakkaiselta puolelta mihin halutaan kaantya ja samalla heilutetaan jalalla tonien ronsun korvaa), "Pai"=eteenpain (keppi lappeellaan norsun paan paalla ja molemmilla jaloilla heilutetaan ronsun korvia - ja yritetaan samalla pysya jotenkin kyydissa!!), "Thoi"-taaksepain (keppi ronsun paan paalla lappeellaan, molemmat jalat tonii norsun jalkoja taaksepain ja pylly heiluu "tyontaen" norsua taaksepain). Ja sitten alas ronsun selasta kaskyttaen taas jalka ylos ja liukuen selasta yrittaen jaloilla etsia tukiportaita ronsun jaloista. Aikamoista touhua!!!
Sitten olikin aika lounastauon ja opetusten sulattelun. Leirin asumukset olivat entisessa viiden tahden resortissa pienen puron varrella. Resort on ollut hieno 20 vuotta sitten, nyt huonon huolessapidon takia jo aika rahjainen. Mun huone oli aivan mahtava lukaali, pelkka kylpyhuone pienen yksion kokoinen. Pienta rakkautta ja huolenpitoa olisi kylla tarvittu, mutta silti aivan loistopaikka! Ruoka oli hyvaa ja kohta olikin aika lahtea mahoutteilemaan norsujen selkaan!
Ma sain norsukseni meidan harjoitusnorsun, yhden leirin suurimmista norsuista eli Cristinan. Eikun selkaan siis! Meidan seuraan liittyi toiselta elefanttileirilta (joilla on nykyaan enaa vain kaksi omaa elefanttia, joten he kayttavat taman meidan leirin elefantteja) kolme toista paivan mahout-kurssilla olevaa tyttoa. Elefanttien omat majoutit kulkivat elefanttien vieressa ja oikeasti meidan kaskytyksesta ei elefantit juuri muuta kuin hieman lopsauttivat korviaan - omat mahoutit olivat ne jotka antoivat oikeasti kaskyt. Kaveltiin ronsujen kanssa leirin laheiselle pienelle kukkulalle ja sen paalla olevalle nakoalapaikalle, jossa ronsut saivat taas paljon banaaneja. Matkalla kukkulalle ronsut leyhyttelivat korvillaan ja paristelivat jotain markaa karsistaan helpottaakseen helletta. Oppaamme Eddy kertoi myohemmin mita neste jota ronsut puhaltelivat paallensa (ja samalla myos meidan paallemme) oli: norsut kurkottavat karsallaan suun kautta vatsanesteitaan, vetavat sita karsaansa ja sitten paallensa vilvoitellakseen. Nam. Taukopaikalta lahtiessamme saimme paallemme lahinna jotain banaanimuhennosta muistuttavaa, mutta ei se mitaan haitannut. Oli NIIN siistia istua ronsun selassa ja nautiskella maisemista! Selassapysyminen oli valilla aika vaikeaa, varsinkin tiukoissa alamaissa, joita aina valilla tehtiin. Kukaan ei kuitenkaan tippunut kyydista.
Matka kukkulalta paattyi leirin vieressa olevalle ronsujen uitto- ja juottopaikalle. Me pois ronsujen selasta, ronsut jorpakkoon kyljelleen kollimaan ja me niita vesisankojen ja harjojen kanssa viilentamaan ja pesemaan. Ronsut nautti sydamensa kyllyydesta, parskytellen vetta karsillaan ja vain maatessaan viileassa vedessa silmat kiinni. Me saatiin makoilla ronsujen vatsojen paalla ja nauttia. Vahan ajan paasta ronsujen vierella alkoi kelluskella pienen vesimelonin kokoisia ronsunkakkakokkareita, kun ronsut paastelivat itseaan tyhjiksi. :) Lopuksi oltiin vesisotaa norsujen karsilla - oikeat mahoutit kaskivat norsuja ottamaan vetta karsaansa, me otettiin ote omien norsujemme karsista ja parskytettiin vesi ronsun puhaltaessa toistemme paalle. Oliko aika sairaan siistia!!!! Sitten kavely takaisin leirille, suihku ja paivareissulaiset lahtivat takaisin kaupunkiin.
Leirilla oli samaan aikaan mun kanssa vierailemassa yksi japanilainen mies, joka on kaynyt norsuleirilla jo yli 40 kertaa. Han auttaa leiria taloudellisesti paljon, tekee mainoksia, ottaa kuvia jne. Han oli sopinut leirin pomon kanssa, etta iltapaivalla he menevat laheiselle joelle ottamaan kuvia norsuista. Mukaan lahti kolme norsua mahoutteineen ja mina ja japski kameroinemme. Saatiin aivan mielettomia otoksia, kun norsut ensin tallusteli joessa ja sen jalkeen niille kaivetussa "elefanttien uima-altaassa". Norsut menivat "uima-altaaseen" ilman mahoutteja ja nautiskelivat aivan suunnattomasti sukellellen ja parskytellen vetta ympariinsa. Uintihetken jalkeen he lahtivat viela vuorelle ottamaan auringonlaskukuvia, mutta mulla loppui kunto kesken ja lahdin takaisin leirille suihkuun ja juomaan kylmia juomia. Illalla syotiin Eddyn ja turistikoulutyttojen (joista toinen oli lady-boy eli paikallinen poikatytto) kanssa illallista, otettiin parit oluet ja yhdeksan aikaan ma luovutin ja lahdin nukkumaan. Olin aivan puhki, paivan aikana oli sattunut NIIN paljon kaikkea!!
Aamulla aamiainen klo 8 ja sitten ronsujen luo. Japanilainen mies oli sopinut paikan omistajan kanssa, etta otetaan taas kuvia neljasta norsusta uimassa - mutta talla kertaa han halusi MINUT yhdeksi mahouteista!! Joten eikun menoksi!! Ensin pienempaan jokeen lillumaan, jossa mun ronsu jo hullutellessaan sai mut heitettya selasta (paatti heittaytya yhtakkia kyljelleen) ja mahout tuli auttelemaan mua takaisin selkaan. Ei ollut muuten mikaan ihan helppo homma lapimarkana, taydessa vaatetuksessa ja ilman minkaanlaista ponnistustasoa - joen pohja oli pelkkaa mutaa. Mutta paasin takaisin selkaan ja matka jatkui isoon "uima-altaaseen". Ennen sinne menoa pojat kysyivat osasinko varmasti uida ja tarjosivat pelastusliiveja, mutta sanoin parjaavani. Mahout oli ronsun selassa mun kanssa - ronsut oli NIIN innoissaan ja sukeltelivat ihan hulluna ja menivat ihan minne itse tahtoivat! Meinasin tippua kyydista varmaan sata kertaa, mutta aina paasin takaisin. Ronsu sukelteli aivan innoissaan, valilla oli mulla ja mahoutilla vaan paa veden pinnalla eika isosta norsusta nakynyt yhtaan mitaan. Ma nauroin vaan koko ajan ihan hulluna ja kiljuin, ku oli NIIN siistia!! En ole viela uskaltanut katsoa kuvia mita Eddy musta sen reissun aikana otti. Mutta oli kylla ihan sairaan siisti kokemus!!!
Sitten vaatteiden vaihtoon ja ottamaan vastaan turistiryhmaa, joka oli tullut 45min elefanttiajelulle. Nama lyhyen ajan leirilla viettavat ryhmat ratsastivat norsulla norsun selkaan laitetussa korissa ja mahout edessa norsun niskan paalla istuen. Minut sitten laitettiin mahoutiksi mahoutin paikalle, eli mina "ohjastin" norsua, jolla oli selassaan kaksi japanilaista turistia rautaisessa korissa. Mentiin taas laheisen kukkulan paalle ja takaisin ja kun tultiin takaisin leirille oli paikalla jo sen paivan mahout-kurssilaiset opiskelemassa samoja juttuja joita ma opettelin jo edellisena paivana. Seurasin opetusta jonkun aikaa ja sitten lahdin hetkeksi lepailemaan huoneeseen ennen lounasta uuden ryhman kanssa. Iltapaivalla tehtiin uuden ryhman kanssa sama lenkki laheiselle kukkulalle ja ronsujen pesu- ja vesisotareissu.
Kun palattiin takaisin leirille lahdin oikeiden mahoutien kanssa hakemaan elefanteille ruokaa. He olivat tehneet sopimuksen laheisen maanviljelijan kanssa, etta saivat hakea hanen pelloltaan maissinkorsia (maanviljelija oli jo kerannyt maissintahkat pois) ronsuille ruuaksi. Eikun siis rekan lavan kyytiin ja matkaan. Ajettiin reilu puol tuntia valilla tosi huonojakin teita, pysahdyttiin matkalla ostamaan hieman "tyojuomia" (=vetta ja paikallista kirkasta riisiviskia) ja sitten pellolle hommiin. Minakin siella vahan aikaa jaksoin viidakkoveitsen kanssa heilua, kun pojat sano, etta eikohan se oo turvallisempaa ja nopeempaa, etta me hoidetaan toi homma. :) Aikasta nopeasti oli rekanlava taynna maissin varsia ja paluumatka sai alkaa. Takaisin oltiin just ennen auringonlaskua ja koska leirin pick-up-auto oli rikki otti mahoutit ronsut layttoon ja niiden avulla kantoi ruo'ot oikeisiin paikkoihin eli sinne missa ronsut viettaa yonsa. Mulla oli siina valissa taas aikaa leikkia ja hellia viitta ihanaa kahden kuukauden ikaista koiranpentua, joista tuli ihan mun parhaita kavereita siina parissa paivassa mita siella olin.
Illallinen ja sitten oikeiden mahoutien kanssa viettamaan alkavaa Thai-uutta vuotta. Taalla siis juhlitaan seka joulukuun lopussa olevaa uutta vuotta, etta huhtikuun puolessa valissa olevaa Thai-uutta vuotta. Thai-vuosissa eletaan nyt vuotta 2553 ja uuden vuoden juhlintaan kuuluu paljon olutta, viskia ja VETTA!!!! Siita myohemmin lisaa. Poikain kanssa vietettiin aikaamme poikien omassa snooker-huoneessa, jossa musiikki soi ja kalja virtasi. Hassuja kavereita - kukaan ei puhu sanaakaan englantia, mutta erittain hyvin tultiin juttuun! Kalja loppu joskus kymmenen maissa ja bileet hiipuivat pikkuhiljaa siihen, mika oli ehka ihan hyva - alkoi kaverit olemaan jo sen verran hyvassa hapessa siihen aikaan...
Aamulla taas aamiaiselle kahdeksan maissa, hetken rentoutumis- ja pakkaamisrako ja sitten taas mahouttelemaan turisteille. Talla kertaa kyydissa nuori ranskalainen pariskunta, jotka oli ihan tylsia - oikeesti. Oh well. Eddy oli mulle edellisena paivana ehdottanut elefantteilun sijaan vahan aktiivisempaa paivaa ja meninkin siis naiden kahden tylsan ranskalaisen, Eddyn ja toisen turistiopiskelijan kanssa paivan aktiivikierrokselle lahiseuduille. Ennen lahtoa leirilta mun mahout-kollegat (=oikeat mahoutit) paatti uudenvuoden kunniaksi paikallisen tavan mukaan maalata mun naaman vitivalkoiseksi (talkin ja veden seoksella) ja sen jalkeen kaataa mun paalle amparikaupalla vetta - paikallinen hyvan uuden vuoden toivotus. Vietin hetken poikien kanssa tien vieressa heittamassa vetta ohiajavien niskaan - myos paikallinen tapa. Kastumiselta ei taalla naina viiden paivan (!!!!) uuden vuoden juhlimisen aikana voi valttya!! Lahdin siis leirilta naama valkoisena ja litimarkana, mutta se ei haitannut, silla matkalla saimme pick-upin lavallemme erittain paljon lisaa vetta tien vieressa paivystavien paikallisten toimesta. Erittain raikastavaa!!
Ensimmainen pysahdyksemme oli pieneen paikalliseen hill tribe kylaan - en tietty muista mika tribe oli kyseessa. Siella nahtiin kasityolaisia tyossaan, paikallista pukeutumista ja kuultiin paikallisista tavoista. Sen jalkeen lounas-pysahdys ja sitten 45min vaellus vesiputoukselle. Vesiputouksella raikastava pulahdus ja 45min trekki takaisin autolle.
Sitten mun pelkaama kohta, josta yritin loppuun saakka luistaa - white water rafting eli koskenlaskua!! Niille jotka ei tieda, niin meinasin Afrikassa joskus aikoinaan kuolla raftingissa enka sen jalkeen ole oikein tykanny liikkuvasta vedesta. Eddy sai mut kuitenkin puhuttua mukaan eika se ollutkaan niin kovin kauheeta. Vesi oli niin alhaalla (ja meidan "kapteeni" oli niin perseesta), etta mentiin aina joku 5m eteenpain ja pysahdyttiin johonkin kariin, sit taas 5m ja stop, 5m stop. Se oli oikeastaan enemman arsyttavaa kuin kivaa tai pelottavaa. Paikallisia ihmisia oli paljon joen varrella roiskuttamassa meidan paalle vetta hyvan uuden vuoden toivotuksena ja siita tuli aikamoinen vesisota meidan roiskutellessamme meloillamme heidan paalleen vetta. Loppuvaiheessa vaihdoimme koskenlaskuveneesta bambulautalle ja sen kanssa meno olikin paljon rauhallisempaa ja rentouttavampaa - me vain loikoiltiin lautalla ja kapteeni meloi. :) Oikea meininki!
Lopulta auringon jo laskiessa saavuttiin loppupaikkaan, jossa meidan auto jo meita odotti. Meidan kyytiin tuli seitseman aivan super-arsyttavaa jenkkia ja kanadalaista - pikkupoikia, joiden joka toinen sana oli fuck. Olin jotenkin viela ihan siella elefantti-kampin fiiliksissa enka meinannut kestaa niiden energisyytta ja kouhoamista. PRKL!! Kaikille vesipyssyt ja hilliton vesisota kaikkien tienvarrella olevien ihmisten kanssa - halusi he sita tai ei. Tunnin ajomatka takaisin Chiang Maihin tuntui lahinna viidelta tunnilta. Kaupunkiin tullessa ruuhkat oli aivan kauheat ja joka paikka aivan vedesta marka! Kadut lainehti vetta ja siis kaikki vain ja ainoastaan taman uuden vuoden vesisodan vuoksi!! Ihmiset heittivat vetta amparikaupalla meidankin autoon sisaan ja onneksi mun reppu oli hyvin suojattuna jatesakilla, ettei kaikki mun kamat kastunu aivan puhki.
Paastiin vihdoin kaupunkiin joskus ennen kahdeksaa ja mentiin Eddyn kanssa sen toimistolle, jossa se teki mulle kolme cd:llista kuvia mun ajastani efelanttileirilla. En oo viela niita kattonu, saastan ne varmaan kotiin. :) Sen lisaksi sain t-paidan ja todistuksen mahout-koulutuksesta. Hyvastelin Eddyn ja lahdin etsimaan itselleni sijaa majatalosta. En ollenkaan ollut tajunnut miten iso juttu taa uus vuos taalla Chiang Maissa on, mutta tama on kuulemma se paikka minne suurin osa thaimaalaisistakin haluaa tata festivaalia varten tulla. Jos olisin tajunnut, olisin voinut pitaa mun superhalvan ja hyvan huoneen taalla kaupungissa koko sen ajan, kun olin elefanttikampilla - 3euroa/yo ei olis tosiaan ollut kovin paljon. Mutta enpas tajunnut. Enka tajunnut varata huonetta sielta etukateen. Joten kun paasin sinne vanhaan guest houseeni, se oli taynna. Samoin n. kymmenen seuraavaa guest housea josta kysyin. AAARGH!!! Vihdoin yksi paikka sanoi, etta heilla on viela yksi huone mutta vain yhdeksi yoksi. Ihan sama, otin sen! Hinta 7euroa/yo, mutta ihan sama. Kassi huoneeseen, syomaan ja pikainen internet-stoppi ennen nukkumaanmenoa. Mielessa oli, etta olisin voinut heti seuraavana aamuna lahtea jatkamaan matkaa, mutta paatin jaada tanne viela paivaksi.
Tiistaina aamusta kassin pakkaus ja check-out huoneesta ja ihana seta sanoikin, etta heilla on mulle huone viela toiseksikin yoksi, jos haluan (vahan huonompi huone, mutta ihan sama). Jain samaan paikkaan, eri huoneeseen viela toiseksikin yoksi! Vein pyykit pesuun ja lahdin aamiaiselle ja sitten kenkashoppailemaan. Onnistuin hajottamaan Katilta ilmaiseksi saadut urheilusandaalit ekana paivana ronsukampilla ja viimeisena yona kampilla yksi koiranpennuista oli syonyt mun flip-flopeista narut - joten akuutti kenkashoppailu oli siis paikallaan. Matkalla kenkakaupasta eteenpain sain oman osani edelleen menevasta uuden vuoden juhlinnasta ja kastuin AIVAN TOTAALISESTI!!! Amparilla vetta niskaan, letkulla suoraan pain ja kymmenella super-soakerilla yhta aikaa. Paatin siis oppia tasta ja lahdin ostamaan itsellenikin omaa vesipyssya! Koko kaupunki on yksi iso vesisota - KETAAN ei saasteta!!! Kaikilla on kannykat ja kamerat muovipusseihin kaarittyna, suurin osa firmoista suljettuna, ravintoloiden ja liikkeiden edessa isot vesisaavit ja koko henkilokunta siella ruiskuttamassa vetta ohikulkevien ihmisten paalle. Ja kaikki - vauvasta vaariin ovat hommassa mukana taysin rinnoin, niin kastumassa kuin kastelemassa! Aikamoista meininkia!!
Taysin lapimarkana paatin lahtea kaymaan katselemassa tiikereita kaupungin ulkopuolella Tiger Kingdom-nimisessa paikassa. Kevin ja Kaya kavi siella muutama paiva sitten ja olivat tykanneet todella paljon. Tuktuk-matkalla sinne kastuin (jos mahdollista) entista enemman - tienvierukset olivat TAYNNA ihmisia vesisaaveineen ja -pyssyineen ja -letkuineen ja kaikki olivat uhreja. Mulla loppu pyssysta paukut jo matkan alkuvaiheessa ja pysahdyttiinkin pariin kertaan tuktuk-kuskin kanssa huoltoasemalla tankkaamassa ase. :) Olin siis TAYSIN LITIMARKA, kun paasin perille. Tiger Kingdomissa sain valita minkakokoisten tiikeireiden kanssa haluan hengailla - vaihtoehtoina isot, keskikokoiset, pienet ja vauvat. Vauvat oli aika kalliita, joten paadyin pienten (7kk) ja isojen (19kk) kanssa samaan aitaukseen. Yhteensa hinta naista kahdesta kohtaamisesta 570bhatia eli n.11euroa. Ensin pienet, jotka eivat enaa olleet ihan pienia!! Samassa aitauksessa kaksi siskosta, molemmat 30kg. Erittain leikkisia kaveruksia, koko ajan menossa ja leikkimassa! Sain istua tiikerin takana ja silittaa tikrua - aika hienoa!! Toiselle tiikerille annettiin leikittavaksi kookospahkina ja se juoksenteli sen kanssa ympari hakkia ja melkein mua pain ja vaikka mita. Nama pienetkin on ihan pirun pelottavia otuksia - niiden tassut jo nyt isompia kuin mun kammen! Olin aitauksessa n.15-20min, poijjaat ottivat musta kuvia tikrujen kanssa ja sain seurailla niitten touhuja ja leikkeja.
Sitten oli aika isojen tiikereiden. 19kk vanhoja, painoa n.130kg. Kolme urosta samassa aitauksessa. Naita ei oikeesti voi sanoin kuvata, pitaa jossain vaiheessa laittaa kuvia naytille, niin ymmarratte miten siistia se oli! Olin kaikkien kolmen kanssa tekemisissa ja rapsuttelin niita. Tiikereille oli tuotu isoja jaapaloja leikittavaksi ja ne niita nuoleskeli ja toni suurella innolla. Naiden hanta oli paksumpi kuin mun ranne, tassua ei voi edes verrata mun kammeneen! Yksi uroksista uhitteli viereisen aitauksen naaras-tiikereille ja hyokkaili omasta pikku uima-altaastaan aidan viereen murisemaan ja nayttelemaan hampaitaan. Satuin olemaan n.1,5metrin paasta tikrusta, kun se ekan kerran paatti hyokata, meinasin ihan vahan pelastya... Viimeiseksi sain pistaa paani ruohikolla loikoilevat tikrun mahan paalle. Opas kaski laittaa silmat kiinni ja nautiskella - silmat kiinni 0,5metrin paassa ison tiikerin paasta???? Tein toita kaskettya ja kuvat on aika upeita! Aikamoinen kokemus!!
Viimeiseksi kavin viela katsomassa ISOA ISOA tiikeria, jonka lahelle ei turisteja paasteta. Se oli kylla aivan levottoman suuri!!! Ja sitten viela kurkistus vauva-hakkiin, jossa kolme kolme kuukautta vanhaa tikruvauvaa temmelsi ympariinsa. Ihania!!
Matka takaisin kaupunkiin oli aivan yhta marka kuin menomatkakin. Jaatiin pitkaksi aikaa ruuhkaan jumiin takaisin kaupunkiin tullessa, vesifestivaali sotkee taalla liikenteen ihan taysin. Ihmiset ajelevat pick-upeillaan lava taynna ihmisia ja iso tynnyrillinen vetta ja heittelevat sielta ihmisten paalle. Monet ihmiset lisaavat veteensa myos jaata, joten vesi on aivan hyytavan kylmaa!! Jain kaupunkiin vesisotailemaan hetkeksi aikaa, sitten valikuolema hotellilla. Illalla olin lahdossa hakemaan pyykkeja, kun Kevin ja Kaya sattuivat kavelemaan vastaan ihan sattumalta! He olivat laittaneet mulle sahkopostia, etta treffattais illallista varten, mutten ollut sita viestia saanut, kun en ollut aamun jalkeen kayny netissa. Sattumalta tormattiin siis ja lahdettiin illalliselle. Sielta kiertelemaan festivaaleihin kuuluvia markkinoita ja hotellilla olin joskus yhdeksan maissa. Mietin taas, etta olisin tanaan lahtenyt jatkamaan matkaa, mutten yksinkertaisesti osannut paattaa. Laitoin kellon herattamaan aamulla ja paatin, etta katson aamulla kiinnostaako lahtea vai ei.
Aamulla paatin jatkaa nukkumista ja nukuinkin johonkin kymmeneen. Sen jalkeen aloin lukemaan uutta kirjaa ja iltapaivaan mennessa olin jo lukenut sen loppuun. Lahdin kaupungille vasta joskus viiden jalkeen ja koska vesisota oli viela taydessa kaynnissa enka juuri nyt sita jaksanut menin takaisin hotellille lukemaan uutta kirjaa. Kahdeksan aikaan uusi yritys kaupungilla, paivan ensimmainen ateria, nettiin ja kohta nukkumaan. Huomenna aamulla yritan suunnata heti aamusta kohti bussiasemaa ja toivon, etta paikallisbussit kulkevat nain festivaalienkin aikana. Turrebussit ei kuulemma kulje. Suuntana toivottavasti siis huomenna aamulla aikaisin Sukhotai.
Tilanne Bangkokissa on karjistynyt viime viikonlopun ainana ja jalkeen. Ihmisia on kuollut yhteenotoissa ja tanaan uutisissa sanottiin, etta joukot on tanaan alkaneet muuttamaan paikkaa kohti ostoskeskusaluetta ja viikonlopuksi tiedossa lisaa yhteenottoja ja ongelmia. Mulla lahtee kone tiistaina Bangkokista, jonne sinne olis pakko vahitellen suunntata, mutta kattelen, jos paasisin lentokentalle suoraan Ayethayasta (vai miten se nyt kirjotetaankaan), joka on vain n.1h Bangkokista pohjoiseen. Turistit eivat edelleenkaan ole vaarassa Bangkokin mellakoissa, mutta muuten kaupunki vaikuttaa olevan aika sekaisin juuri nyt.
Sellaista tanne. Nyt muutamaksi tunniksi nukkumaan ja aamulla varhain liikenteeseen!
keskiviikko 14. huhtikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti