Trat ja matka Ko Changille

No niin, taalla ollaan taas seuraavalla saarella. Miten tanne on paadytty, siita seuraavassa lisaa...
Ko Sametilta lahdin meidan "hotelli"-ravintolan botskilla kohti mannerta. Hinta 100b. Olin siis ainoana lankkarina siina kyydissa, joten samaan aikaan ei satamaan saapunut muita, jotka olis halunnut eteenpain. Prkl. Tuli ihan pienoinen "apinaa koijataan, apinaa puijataan"-olo, mutta useimmilta ihmisilta kysyttyani uskoin lopulta, ettei paikallisbusseja tai minibusseja mene siihen aikaan minnekaan minne itse olin suuntaamassa. Edellinen minibussi oli lahtenyt 10min aikaisemmin ja seuraava oli lahdossa 4h:n paasta. Joten ei muuta kuin taksiin ja reilu 30km Chatchaburin kaupunkiin - matkan hinta 400bhatia (reilu 8euroa)- auts! Siella olin bussipysakilla perilla klo 12.33. Kerrankin bussi oli mennyt ajallaan klo 12:30, joten ei muuta kuin hyva asento ja odottelua 1,5h. Onneksi oli mukana vetta ja vahan naposteltavaa ja odottelupaikka oli varjossa, joten selvisin elossa.
Bussi saapui ajallaan ja istahdin bussin ainoalle vapaalle paikalle - mukavan kanadalaisen Frankin viereen. Frank oli matkustellut aikoinaan paljonkin nailla seuduilla ja tunsi kulmat kuin omat taskunsa, joten sain useita vinkkeja ja neuvoja tien paalle. Myohemmin selvisi, etta Frank on yksi Lonely Planetin valokuvaajista ja kirjoittanut myos joitain artikkeleita heille - eli todellinen kultakaivos reppumatkaajan tietopankiksi!! Bussi oli Tratissa vasta klo 16 jalkeen, joten paatin jaada sinne yoksi. Tanne Ko Changin saarelle olisi mennyt reissuaikaa viela pari tuntia enka halunnut tulla perille pimeaan aikaan ilman majapaikkaa jne. Tratissa majoituttiin Frankin suosittelemaan hotelliin keskustassa - hinta JATTIMAISESTA huoneesta hyvalla tuulettimella 260bhatia = vajaa 6euroa. Hotellin omistaja oli hauska saksalainen melko eksentrinen mies. Hotellin seinat oli taynna kirjoituksia ja ohjeita, etta miten pitaa hotellissa kayttaytya. Yksi ohjeista oli, etta jos on mitaan fyysisia tai psyykkisia ongelmia, niin tule puhumaan hotellin henkilokunnan kanssa. "We all share the same soul". Nii.
Hotellilta lahdettiin yhta matkaa Frankin kanssa ihmettelemaan paikallista iltatoria. Ruokaa, kaikenlaisia hedelmia, kaloja, rapuja, vihanneksia yms. yms. yms. - mita vaan mieleen juolahtaa. Syotiin katukeittiosta aivan mahtava kolmen ruokalajin illallinen + pari litraa olutta, yhteishinta 120bhatia/hlo (=2,5euroa). Hienointa syomisreissussa oli, kun poytamme ohitse kaveli mies mukanaan aivan ihana 2-vuotias elefantinpoikanen!!! Taysin turistihommaa, miehelta sai ostaa jotain juureksen palasia ja syottaa niita sitten norsulle, mutta oli se kylla NIIN ihana!!! Aivan tajuttoman pehmea ja karsa ihan lotko - IHANA!!! Otin torilta viela mukaan jalkiruoaksi Frankin suosittelemaa paikallista herkkua eli mango&sticky rice = mangon siivuja ja tahmeata, makeata riisia. NAM!!! Kuulostaa iljettalta, mutta oli kylla NIIIIIN hyvaa!!! Hotellilla kavin viela netissa, mutten saanut tata blogisivua toimimaan, joten paivitys jai tanne myohemmalle.
Yon nukuin kuin pikku possu ja aamulla klo 9 maissa ylos, ulos ja aamiaiselle. Frankille heitin heipat ja lahdin kohti avolava-bussi-taksia (60bhatia), jolla suunta kohti satamaa ja Ko Changin saarta. Taksi-bussi-hassakassa tapasin mukavan saksalaisen Katrinin ja hanen thaimaalaisen ystavansa ja matka meni mukavasti jutustellen heidan kanssaan. Matka satamaan kesti n.30min ja laivamatka saareen (120bhatia meno-paluu) n.tunnin. Oltiin Lonely Planetista katsottu molemmat samaa rantaa mahdolliseksi olopaikaksi, joten tultiin sitten satamasta tanne meidan biitsillekin samalla avolava-autokyydilla - kyydissa oli kylla 12 muutakin turistia matkalaukkuineen, joten tiivista oli!! Jos oikein muistan, niin rannan nimi on Ao Klong Prao, mutta saatan valehdellakin. Otettiin kivasta Blue Laguun Resortista bungalovit hintaan 600bhatia/kamppa (=13,50euroa). Ei ihan halvimpia vaihtoehtoja, mutta en jaksa valittaa - ihan tarpeeksi halpa mulle. Tassa on pari ravintolaa ihan vieressa, bungalovit ihanan laguunin ymparilla ja rannalle n.1min kavelymatka. Aurinko laskee saaren talle puolelle, joten sita pitaa parin tunnin paasta menna ihailemaan. Muuten paiva menee varmaan vaan palautuessa erittain rankasta matkustamisesta (vahankin on rankkaa, kun ei juuri mitaan tee...) ja huomenna taas uusia tuulia. Mita luultavimmin jaan tahan paikkaan viela toiseksikin yoksi, mutta katsellaan.
Tanaan muuten hotellihuoneen telkkarista kuulin, etta 26 maata ovat antaneet virallisen varoituksen kaikille turisteille, ettei kannata ensi viikonloppuna olla Thaimaassa. Odotettavissa mahdollisia terroristi-iskuja, hairioita liikenteessa, mielenosoituksia jne. Juttelin Katrinin thaimaalaisen kaverin kanssa asiasta ja han kertoi, etta kyseessa on sama poliittinen kamppailu punaisten ja keltaisten valilla, joka viime vuonna naihin samoihin aikoihin sulki mm. Bangkokin lentokentan ja sisaantulotiet Bangkokiin. Taalla maalla, poissa paakaupungista kaiken pitaisi olla ihan ok. Saattaa olla, etta hengailen viikonlopun taalla saaressa, taalla tuskin mitaan mielenkiintoista poliittisella saralla tulee tapahtumaan.